Hää Ja Lohitarina

#TB
#hääjalohitarina

Kirjoitettu 7/2023

Palataan vuoteen -93
Merkittävää oli tapahtunut elämässä.
Rouva oli kysellyt talvella/keväällä että onko jone ajatellut näitä kihlasormuksia yhtään että mikä niillä on tarkotus,oltiin oltu kihloissa 5 vuotta,ja seurusteltu jo aiemmin kolmatta vuotta. Eipähän se jone niin hirveenä ollu ajatellu,oli ihan hyvä näin. No,siinä se sitten juttelun lomassa tuleva emäntä "hermostuksissaan" ns.kosasi meikäläistä,ja minä myönnyin,tälleen tämä suunilleen meni,pelkistettynä. Ja niin, häitä se Anna-Maija alkoikin valmistella sitten saman tien.

Tästä sai alkunsa se, että,huomasin kuinka merkittävä tapahtuma jonen elämässä vaikuttaa myös Tenon lohitapahtumiin.

Isän vanhin veli Henrik oli saatettu haudan lepoon Utsjoella huhtikuun alussa. Lohen viehepyynnin Mestari ja minun lohenpyynnin oppi-isä oli siirtynyt paremmille lohivirroille. Muistelin Heikkiä lämmöllä ja edelliskesän tapahtumat palasivat mieleeni.
Olin nimittäin löytänyt siitä Vetsikon rantakosteesta virran mukana tuoman invisible nils masterin punahile värin pitemmällä nokkalapulla,ja kun näytin sen Heikille niin hän halusi sen välttämättä itselle...
Olin jokirannassa Vetsikossa ja alhaalta tuli vene. Heikki tuli rantaan ja pyysi että jos voisin kipata moottorin ylös,syöpä oli jo vienyt voimat,näin sen,mutta samalla ihmettelin sitä kun veneen lattialla peiteltynä oli kolome kymppikilon lohta,että miten se Heikki oli ne saanut koukattua veneeseen siinä kunnossa. No, lohi palauttaa adrenaliinit varmaan miehessä mietin. Niin ja ne lohet oli kaikki tulleet sillä Nils Masterilla kalkun alta, eli kyllä Heikki tiesi mitä halusi ja Tenokin palkitsi "lähtijän" viimeisenä kesänä oikein ruhtinaallisesti pitkin kesää...

Nyt olin kesälomalla Lohisaaressa Isän ja Äitin kans. Heinäkuun alku painoi päälle. Keli oli nollassa,ja räntää tuli välillä ihan oikeesti,MUTTA, lohi otti onkeen poikkeuksellisen hyvin. Oli kalailmat. Saatiin isän kans sillä viikolla viisi yli 11 kg lohta,kaheksan kiloinen,kuus kilonen ja pikkukalat päälle. Tällöin alkoi myös isän tekemän perho Koskisen tarina.

Silloin aloin huomata jotain omasta lohenpyynnistä Tenolla,sei vei yhä syvemmälle,olin ihan lumoutuneena. Jopa niin lumoutuneena että soitin varovasti tulevalle rouvalle Kajjjaaniin että oisko mittään mahollisuuksia siirtää niitä häitä muutamalla viikolla,syy,lohi ottaa hyvin. No,eihän se ollu mahollista,olipa kumma homma. Tuleva rouva alkoi sitävastoin hoputella Kajjjaanista(hänellä oli kaikki valmiina jo vk päästä kosinnasta) että pitäskö sieltä kohta alkaa tulemaan,pukukin on jonella kuulemma ostamatta,ja muut häävermeet...

Niin sitten kohta "piti" tulla kottiin ja lähtee pukuostoksille Ouluun. Sieltä jone löyti itselle sitä parempaa seppälää päälle,mutta sitten iski niinsanotusti pihyys kun piti vielä kengät löytää...kuulette kohta.

Nyt meitä vihitään.Pappi pyyti meitä polvistumaan alttarille ja tarjoilikohan se vielä jotain siihen päälle,en muista,mutta sen muistan että joku tais hiukan tahtomattaan hörähtää siinä eturivissä kun minä polvistuin kengän pohjat kirkkokansaa päin. No,eipä mittään, saatiin kuiten aviopari onnellisesti vihittyä ja "fanfaarien säestyksellä" poistuttiin altarilta kirkkokäytävää pitkin.Velipoikani Veke ei malttanut olla sanomatta siinä kun mentiin eturivin ohi että ,jone,kengät on ollut ainakin tarjouksessa!!!. Perkiis, oli jäänyt ne räikeen punaiset tarjouslaput kengänpohjiin ja olivat loistaneet kohtuu mukavasti sieltä juhlakansalle polvistuessani alttarille.Niin se kävi että kun jone löyti itselleen puvun joka maksoi vissiin kolometonnia,ja kalliin rusetin,niin eihän sitä ennää sitten köyhä autonkuljettaja raaskinut ostaa kun ns.kolmen euron kengät ku jossainhan sitä piti mielestäni alkaa jo säästää tulevia lohilupia varten.

Summasummarum:
Joskus saat sillä tarjouslapun värillä hereille juhlakansan.Joskus taas sait sillä värillä hereille Tenon lohet. Miettikääpä tätä miten hyvä väri se onkaan vaapun mahavärinä,Miettikääpä sitä miten hyvä väri se onkaan perhon iskupistevärinä,vaikka Pilikku perhossa. Kyllä jone on sitä mieltä että isot ja merkittävät asiat elämässä ja jonen lohiasiat Tenojoki laaksossa,niillä on merkittävä yhteys!!

Mukavat muistot on jäänyt hääparillekkin noista tarjouslapuista!

Hyvää 30v.hääpäivää Anna-Maija ja Teno,rakastan teitä aina !

-jouni