Teno -86

Lohitarinaa vuodelta -86

Niin,oli käyty armeijat ja olipa vietetty armeijan jälkeen joku kuukausi joutenoloa. Olin miettinyt mitä pitäs tehdä. Koulunkäynti ei kyllä kiinnostanut. Niimpä bingossa istuessani velipoika tuli kertomaan postista tulleesta kirjeestä.
Eput kyllä laulaa että työnvälityksestä työtä ei saa ja kohtalon koura juottaa väkijuomaa,joo,minä osasin siihenkin aikaan jo juoda juottamatta.
No lappu oli tullut niin kiireellä kotia kahtomaan.
Lapussa luki,auton apumieheksi Iskulle,tämä on sulle sopivaa tai siihen tyyliin.
Haastattelu ja töihin,palkka 2360
mk/kk.
Niin se elämän, työurien osiot,lähti rakentumaan. Tämä pätkä Iskussa kesti 23 vuotta. Auton apumiehestä autokuskiksi ja varastomiehestä myyjäksi, laajaa.
Aloitin hommat 1.4 . Tiesin että ensimmäisenä kesänä ei ole kesälomaa ja pikkusen ahisti, miten ne tenon lohet klaarataan?
Niin tuli heinäkuu ja hoksasin että työkaverit pitää lomansa sillee sopivasti.
Eiku johtajan juttusille.
Kerroin että perhe on menossa tenolle elokuun alussa viikoksi ja mulle olisi kuulemma paikka autossa ja eikä työkavereillakaan olisi mitään lomaani vastaan. Palkatonta jos saisi ja voisin tuoda tuliaisiksi Tenonlohta johtajalle.
Lupa tuli,mietin mielessäni kohtuu hyviä neuvottelutaitojani, helppoa se on, palalla tenonlohta sai ihmeitä aikaan! Se siitä.

Lohisaareen tultiin
Isä ,äiti, nuorin veli ja minä. Keskimmäinen veljessarjaa oli jo paikanpäällä. Valvontahommissa.

Aloiteltiin kalastusta jo viikonloppuna.
Käytiin vetsikoskessa. Meillä oli veneessä myös heittovapa isolla haspelilla. Heikki oli antanut sen kelan Vekelle. Syynki oli kertonut. Jarruun jos koskee niin pitää aina tarkastaa että se ei mee lukkoon.
Tultiin siihen tinttisaaren kupeelle. Otin heittovavan. Vekellä oli siinä ottipeli,12 gr toby. Kulta musta väriltään,taivutettu,pelien peli johon otti isot kalat.
Saarien välistä vene lähti norjaa kohti. Heitin vieheen rantaa kohti. Heti kun toby tipahti niin vapa taipui,puolimetriä rannasta,tietysti pohja. (Oon joskus näyttänyt ottipaikan kun odotella vuoroo siinä saaressa,siinä ei oo
) paljoo vettä)Veke souteli norjaa kohti. Olin sanomassa että haetaan viehe pois. Kelalta ei lähtenyt yhtään siimaa. Mulle ei ollut tullut tämä tieto että kela voi lukittaa kun säädin hieman jarrua. Samassa silmänräpäyksessä valtava lohi nousi siitä pintaan missä toby oli "pohjassa", heilautteli persauksiaan ja iski pyrstöllä siimaan. Ilmassa oli yhtaikaa ,veikkaan että enemmän vitutusta, kun sitä tyhjää 0.50mm siimaa joka laskeutui tyylikäästi tenon pintaan.
Velipoika tuumasi että se saattaa vituttaa jos tuo oli sinun reissun ainut kala.
Sanoin että sitä ei sovi eppäillä...sitten käytiin se kela asia läpi ja ,se siitä.

Veken kans jatkettiin kalastusta maanantaina.
Tosin silleen että lähdin lohisaaresta soutamaan kohti Vetsikkoo ja koukkaan Veken kyytiin siitä ja jatkamme yhdessä siitä alaspäin.
Olin käynyt tekemässä Henrikin luona perhoja pari kpl sunnuntai päivänä. Pieniä n:o 4 ja 6 numeron kaksihaarakoukkuun tehtyjä.
Heikki oli kertonut Vekelle että jone teki lohelle mieluisia perhoja. Veikko kertoi uutiset minulle myöhemmin.
Niinhän siinä käy että kun kehuja lohimieheltä tulee niin kummasti,tässä tapauksessa, tehdyt perhot tulisi saamaan pyyntiaikaa tenon veneessä.

Henrik oli sairastunut semmoseen masennustautiin. Pelisilmä oli kumminki kohillaan kun perhoja arvioitiin ja edelleen lähti ns.lonkalta jos näki mihin ottaa. JA se on taito jos jokin.
Mietin mielessäni kaikenlaista, tämmöstäkin, että kaikki elollinen on saanut elämän, toisilla se on vaan välillä liian raskasta kantaa mukanaan....

Nyt liputtelin jo airoilla, lähdin saaren rannasta,oli maanantai ilta. Vetelin räväkästi norjaa kohti,oli kevyttä . Laskin sen mustan, numeron kuuden, kaksihaaraperhon oikealle puolelle laitaan. Musta perho, pikkusen tavia karhunkarvasiiven päällä. Kirkkaan oranssi iskupiste crest pyrstön ja mustan strutsivyön etupuolella. Tätä oli Heikki kovasti Vekelle kehunut. Kolme vapaa oli pyynnissä. Joksin Jounin talon ja verkkopaikan väliltä jossa Jouni hääräili verkon kanssa,sain kolome tinttiä. Sattui parvi pyörivän siinä. Kala kun otti tempasin siihen rantamatalaan ja kala veneseen. Tein sen kolme kertaa. Oli hyvä perho,oikeessa Henrikki oli. Jouni kahteli naureskellen,nuoremmalla kalastajalla oli pyytö kohillaan.
Jatkoin kohti Vetsikkoa. Ei tapahtumia ennää loppumatkalla. Otin Veken kyytiin ja jatkettiin kohti Vetsikkokoskee. Veke halusi soutaa kun läksimme tinttisaaresta. Valitsin perhoa yhteen vapaan niin Veikko sai siitä saaresta tobystamalla vielä tintin,minun heittovavalla. Oltiin siirrytty hieman kevyempiin kalustoihin sen katkotuksen jälkeen.
Minun atlantic 9' vapa ja cardinal 55 kela, sai hoitaa hommia. 0.28mm Nagon siima antoi heittopituutta ja myös kyllä hieman jännitettä,kestääkö...
Siitä se sitten otti,sen miljoonakiven alta(se suurin kuohukivi niskalla). Ilmoitin että tintti kiinni, tobyssa,voidaan jatkaa,otan kyytiin tässä samalla!
Perkiis,ykskaks se vetäsi,meni yli puolenjoen, ilmoitin että lohijalka, mutta kun meni jo kariin asti ilmoitin loheksi. Veke rupesi kelailemaan tyhjiä pois,nakkelin niitä lähemmäksi.
Se meni tyylikkäästi. Kosken alla kala oli veneessä. 10.5kg lohi. Kirkas ja kaunis ja voimakas. Kuin torpeedo.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun minulla oli 5 lohikalaa yhtaikaa veneessä,Veke olin tosin saanut yhden niistä heittämällä mutta kun yhdessä kalasteltiin niin laskin ihteni kalamieheksi myös.
Luulen että nämä tämmöiset saamaillat jää mieleen jokaisella lohimiehellä ja se oli hieno aloituspäivä sille lohiviikolle.
Oikasen nyt sen loppuviikon nopeasti niin ei tuu isompaa romaania.
Seuraavana iltana saimme Veken kanssa tintin siitä koskesta ja yläpeurasta 13kg sillä toisella kaksihaaraisella perholla. Siitä karin reunasta se otti,siitä missä Heiskasen Pekka on heittänyt sitä perhoo myöhemmin. Kala saatiin ylös jo ennen alapeuran lähtöpaikkaa. Mutta voimaa oli tälläkin.
Hieno kala

Sitten vesi nousi, yli metrin. Joessa oli paljon tavaraa.
Henrik oli päässyt hoitoon sairaalaan.
Ja tämmönen tilanne kun tuli niin pato oli vaarassa mikä Henrikillä oli.
Käsky kävi että pitää mennä katsomaan Henrikin patoa. Mentiin Veken kanssa. Ruunen suoralla tuli patopukki vastaan. Sanoin Vekelle että "koppaan" patopukin kyytiin ja nakataan rantaan.
Silloin opin jotain. Teno on vahva, jos vesi on korkeella niin vielä vahvempi. Opin myös sen että montametriä korkea patopukki ei lähe tulvaveessä kyytiin vasemmalla kädellä ns.käsikynkällä kun toinen ajaa vielä moottorilla ylöspäin. Meinasin mennä Tenoon niin että helähtää.
Hyvä nämä asiat on oppia jo nuorena 

No saatiin patopukit pelastettua kuitenkin ja kaikki hyvin

Opin myös tällä viikolla sen että kun vesi nousee ja on loppukesä, niin tosipienet perhot voi olla kalaisia perhoja.

Meillä ei ollut siihen aikaan mitään huippupelejä kovaan tulvaveteen niin niimpä ajateltiin nuorimman veljen kans pyytää harria porukalla. Kahdella vavalla.

Lähettiin lohisaaresta ja saarenpäästä otti 12 numeron red tag perhoon 5.3kg uroslohi ja hiukan myöhemmin tintti n:o 8 zuluun.
Semmonen harrin pyynti reissu.
Saatiin se harrikin lopussa kun 7h oli soudettu.
Silloin tulvateno yllätti ja antoi hienon lopetuksen sille lohenkalastuksen lomaviikolle ja johtajakin sai tuliaisensa töihin palatessani,tenonlohta,sitä parasta kaikesta!

Tenolle kiitollinen
-jone