Teno -87
Tenontarinaa
Tenolla -87
Tullaan vuoteen -87. Päätimme kaverini Ylä-Outisen Matin kanssa lähteä ison joen äärelle heinäkuun alussa. Tavoitteena että oltiin siellä muutama päivä porukassa ja sitten minä jään sinne vielä jatkamaan jaloja harrastuksia. Matti palailee työhommiin takaisin ja minä käytän lomani lohenpyyntiin ja tulen omilla kyydeillä takaisin myöhemmin Kajjjaaniin. Majoitus oli meillä Vetsikossa Henrikin autotallin päässä olevassa huoneistossa.

Matka menikin mukavasti, vanhoja muistellessa vaikkei niitä vanhoja tarvinnut oikein kaukaa muistella
Sanoin Matille yhden pienoisen puutteen omasta lohenkalastushistorista, kunnolisia valokuvia ns.pönötyskuvia ei oikein oo meikäläisestä lohien kans... Matti tarttui heti aiheeseen ja tuumasi että nyt on hällä kyllä semmonen kamera että kuvat onnistuu kyllä, kun saadaan lohi ja tullee seleviä kuvia, tuumas vielä että vaikka ei olis selvin kuvattavakaan
Ajattelin että on se hienoo kun on kunnon kamerat....
Tankkasimme myös Ivalossa kohtuullisen kovalla kädellä tuota retkijuoma osastoo siltä varalta josko niitä kalojakin rupee tulee ihan köytenään, pääsee ottamaan kaatikset, joo, ja ennen kaatiksia voi ottaa myös ne niinsanotut uptaagarit,eli ylösottoryypyt!
Reissu alkoikin ihan mukavasti. Tintti saatiin pahtakoskesta saaliiksi. Sen jälkeen meillä oli kunnon lohi kiinni tuutiossa ja se karkasi alkukiihytyksien jälkeen.
Sitten oliki hiljasempaa,monta päivää, ei nykyäkään. Veikkaan että osasyynä kalattomuuteen oli liian laajaperäiset soutulinjat, ja jos vielä syvennän hiukan asiaa niin siinä saattoi olla syynä myös se Ivalon tankkauspiste,mistä tankattiin sitä juomaa henkiseen hyvinvointiin.
Olin vahvasti sitä mieltä jo siellä että meillä rupee homma käyttämään huomattavasti paremmin kun nämä ns. uptaagarit loppuu ja voimme keskittyä olennaiseen.
Niin se sitten tuli sekin hetki. Sanoisinko leikkisästi että silloin alkoi kulukea soutu kun vene sattui Vetsikkokoskeen kerralla

No niin, tulla liputeltiin siinä kosken keskellä, ja siinä virtojen yhtymäkohdassa,uulan lähtöpaikan yläpuolella alkoi vapa voimallisesti taipuilemaan minun haaroissa kun soudin. NYT oli muuten lohi kiinni. Semmoinen rapalan shad rap,7cm ,ruskea sävyisen, sitä se lohi vihasi niin paljon että ärsyynty iskemään. Just samanlaisella setä Henrik oli saanut tästä koskesta 16 kg lohen ennenkuin tulimme perille Vetsikkoon. Se oli nyt muotia näköjään.
Lohi oli kiinni ja tyhjät oli Matti kelaillu pois. Vene oli pystylinjassa jokeen nähden ja lohi otti vasempaan vapaan ja meni kovaa veneen oikea puolta ylöspäin. Ongelmia tuli päälle, kun en uskaltanut siihen aikaan kääntää venettä siinä koskessa poikittain. Siima juoksi kovaa kyytiä moottorin alta ja hankasi niitä siipien tukipuita. Matti hoksasin tilanteen ja hyppäsi sinne veneen takaosaan ja taispa käydä siellä siivillä irrottamassa sen siiman sieltä moottorin alta. Matti piteli siimaa kädessä. Kysyin vielä varmuudeksi, että voiko se olla joku muu kuin lohi, että lähinnä niinkuin pohjaa tarkoitan ? Mattia hymyilytti, kyllä tämä potkii, lohi tämä on!
Räväkät oli liikkeet alussa lohella ja sen olen oppinut myöhemmin että tämmöiset kalat väsyy sitten äkkiä jos käskytys onnistuu kalan alkuvetojen jälkeen. Tarjosin vapaa Matille, Matti kieltäyty kunniasta,sanoi että hän hoitaa seuraavan. Tuumasin että mulle käy kyllä ja jatkoin käskytystä.
Kohta kala tulikin veneen viereen, oltiin kosken alla, norjan kallioiden kohdalla. Kohta lohi tuli lähelle ja vetäsi siitä veneen sivua pitkin laidan alla niin lähellä että kahina kuulu mutten osannut koukata sitä sinne. Kohta kala kääntyi ja tuli takaisin, toisinpäin ja sama homma. Siellä meni,ja kahina kävi. Ja taas toiseen suuntaan, sama homma. Silloin laskeskelin jo missä se menee ja koukkasin ja kalahan ei ollut yhtään väsynyt. Koukkukin sattui peräpäähän,vesi lenti kuin vesipuistossa konsanaan, ja enhän minä jaksanut nostaa sitä lohta siitä asennosta veneeseen,vesi lenti lissää. Panin kaikki voimani että saan lohen nousemaan laitojen paremmalle puolen, paino oli siiretty eteen ja toin sitä vartaloa taivuttamalla taakse. Samassapa Matti auttoi miestä mäessä niinsanotusti, otti nostokoukun päästä kiinni, ja veti kaverina, ja lohi tuli, mutta lähellä oli että jone meni, toiselta laidalta yli kun tuli se Matin avustus.
Istahdin veneen laidalle ja lohi tuli minun syliin. Siinä olimme kaikki kolome ja tuijottelimme toisiaan ja puristelimme toisiamme,itse kukin. Lohi sai slupukasta,oltiin voittajia ja onnittelimme toisiamme. Tunsin kyllä siinä vaiheessa myös hiukan pistelyä haalarin etumuksessa. Siihen jäi kolmihaarakoukku vaapusta, lähellä oli että käy huonomminkin. Olisihan siinä saattanut tiirat nousta lentoon siitä karikolta, jos ois tullut koukusta,siis vaapunkoukusta se täysosuma

Mentiin Suomenrantaan punnihtemaan sitä kalaa. 13.5kg kirkasta Tenolaista.Onnittelijoita saapui myös paikalle. Irrotelin sitä kolmihaarakoukkua siinä samalla myös "dynamoista".
Eräs rouva tuumasi että he kyllä jännittyneenä seurasi miten tuossa käy? Sanoin että minuakin ilmeisesti jännitti tai tuo alkuviikko oli vienyt voimat kun ei se lohi meinannu millään nousta venneeseen ennen kuin Matti hieman avitti.
Rouva rupesi myös tiedustelemaan ottipeliä?
En kerennyt mainita rapalaa kun Matti jo ilmoitti isoon ääneen että perholla tuli. Tuumasin kyllä hiukan jälestäpäin että lieköpähän kukkaan uskonut, kun kaikkia näytti kiinnostavan niin kovasti se minun koukun irroitus siitä haalarin etumuksesta. Sitä Matin letkautusta me naurettiin kuitenkin silloin ja monesti jälestäpäinkin
No kuvia myös otettiin kalasta ja kalastajista, selviä ja vähemmän selviä. Selvisi sitten nimittäin myöhemmin seuraavaa kun Matti oli kehittänyt kuvat. Minä pojotan lohen kanssa mairea hymy naamalla,mutta olen discotanssin MM- kisoissa,ei ollut tenon kivistä tietookaan. Matti oli kelaillut sen käytetyn filmin alkuun ja kuvia otettiin toista kertaa samalla filmille,jotenkin niin siinä kävi.Matin puoliso oli käväissyt tanssikisoissa ja ottanut kuvat ja me otettiin toiset kuvat,ja siinä oli tulos. Liekö siinäkin ollu syypäänä se Ivalossa oleva, monesti niin mainioita jano ja seurustelujuomia myyvä puttiikki,tiedä tuota,heh.
Tässä kuitenkin mukavat muistot sieltä maaliman parhaalta,
Sieltä Tenolta.
