Perhon nimi oli Ultra

Pientä muistelua yhdestä ottiperhosta. Se jäi silloin mulle mieleen ja veikkaan että olisi jäänyt kaikille lohimiehille mieleen,perhon nimi on

Ultra

Vuonna -89 tulin toiselle tenonreissulle Kajjjaanista heinä-elokuun vaihteessa.
Soudeltiin kaverin kans, Pentti Halonen, kahdestaan noin vk ajan Vetsikossa.
Tosin nämä tässä kalatarinassa tapahtumat sijouttuvat alkuviikkoon jolloin soutelin yksinään. Mulla oli sinä vuonna,myös muutaman kerran ollut aiemmin, paikallisen kalastulupa vieheiden soutuun.
Silloin ei voinut olla turistiluvalla ma-ke välisellä ajalla joella muuten kuin rannalta perhostellen.Verkkolupa minulla onkin ollut ihan viimevuosiin asti, joka on herättänyt ihmetystä kavereissani. No, nämä asiathan on nyt ns.menneen talven lumia....

Ajelin Vetsikosta Tuvdas suvantoon. Laskeskelin suvannon ja tulin alemman lohisaaren rantaa stuorrakarin koskeen ja ruuneen.
Ei nykyäkään,mutta muutama tintti hyppäsi siinä niin ajattelinpa ottaa laskun uusiksi.
Vaihoin perhot ja uusinta, ja ei nykyäkään.
Lohimies ei lannistu.
Uusinta,perhot vaihdettu ja taas soudin alasaaresta ruuneen, nyt nykäsi,muttei muuta.
Eikö uusinta,sama paikka perhot vaihdettuna.
Ja nyt jo oli kala kiinni mutta karkasi, tintti,ruunessa.
Eikö uusinta, perhoja taas vaihdettu ja ei nykyjä.
Mietin, että vielä se otti peli löytyy, pientä kalaa näkyi olevan joessa liikkeellä. Kahtelin perhorasioita, pisti silmään Ultra. Olin tehnyt perhon muutama vuos aiemmin. Lähdin yhtenä yönä lohisaaresta soutelemaan ja sain kaksi tinttiä sinä yönä,kirkkaan ja hieman tummuneen. Aamulla äijä heräsi kun tulin joelta ja isä Nilssi kahtoi tinttejä. Kysyi sitten että tuliko samalla perholla? Kerroin että tuli. Siihen isä että se on muuten hyvä perho kun ottaa tummat ja kirkkaat kalat.
Mietin tuota sanontaa, alkoi nimittäin satamaan vettä, ja mietin että voisko Ultra pelata myös sateella?
Siimaan minä sen sidoin, se sai nyt vuoron näyttää. Kirkkaat värit, kolmiosainen runko,harmaa kierre, sininen häkilä, kolmee oravaa siivessä.
Ja kun lähdin niin sitten alkoi rokata.
Luulen että sain työvoiton, sillä yön kuluessa en voinut pitää enää soutaessa kuin yhtä vapaa, tai ei tarvinnut pitää, kun otti siihen yhteen koko ajan.
Sain ultralla silloin puolikymmentä kalaa veneeseen, tinttejä tosin kaikki mitä sain ylös.
Siinä oli lisäksi kaksi karkuutusta ja 15 kertaa vapa oli vielä lohen(tintin/jalan) toimesta mutkalla ihan muutamaan tuntiin. Silloin löysin ihan uusia paikkoja mistä lohi voi ottaa. Tein nimittäin viimesen laskun lohisuvannossa sille yölle. Tulin tulokseen että kun perho pelaa niin soutulinjat ei tarvii olla niin tarkat.

MUTTA jos uskotte niin olipa mukavaa. Tämä on se tapahtumarikkain soutureissu tenolla mitä minulle on sattunut. 24 kalatapahtumaa sille yölle, oli se juhlaa....
Teno,minulla on ikävä.