Lohimiehen profiileita

Tenon slangia, muutamia lohimiehenprofiileita ja lohitapahtumia

Mistä tunnistit muutamat Vetsikon alueen soutajat ?

Heikura/Korhonen, kaverukset tulivat Kainuusta, Kuhmosta, ja tavaramerkkeinä oli että, rannan lähellä tehtiin tiukkoja käännöksiä jolloin perhot sai uintia, olivat kovia perhonsoutajia ja saamamiehiä.

Kummunsalo Jukkis, antoi kyllä veneelle kyytiä, oikein huolella. Näin Jukalla ensi kertaa tämmöisen soutajien liukupenkin käytössä, ja perustelut käytölle antoi myös samalla. Kun itse semmoisen sitten seuraavalle kesälle hommasin, 2005, niin se on ollutkin sitten itsellä kovassa käytössä. Jukkis revitteli parhaina päivinä siinä kalkussa, miten lystäsi, ihan sama miten poikittain, vauhti kova ja muutama metri ehkä vene laski aina rantojen välillä. Joskus vitutti, kun joutui Jukkiksen takana tulemaan, tiesi että tulee pitkä lasku, ja läskille tullee vielä hiki. Sitten minä kerran hoksasin, ja huusin sille että näitkö lohen hyppäävän kun niin tarkkaan soudat, niin silloin se Jukkis näytti että saa ohittaa….

Tehokas soutu, kun Jarimi pelaa, niin Jukkis oli kuningas!!

Jouko, setämies jalosti sanonnan silloin hyvinä aikoina, Tenon slangia. Hän kun oli soutamassa, ja hän kun teki siinä ensin HeikuraKorhoset ja veti perään muutamat Kummunsalot, niin johan lohi taivutti…

Sombyn Petteri oli vissin kaukasta sukua tuolle Kummunsalolle, Norjan naapuri Vetsikosta. Souti se kyllä kovaa, ja ei ollut liukupenkkiä. Tästä on varmaan 45 vuotta aikaa kun Setä Heikki sanoi sille Uulassa, että miksi sinä soudat tuota lohivenettä kun viimestä päivää? Petteri oli sitä mieltä että hänellä on koko jokivarren huonoimmat vieheet, ja jos lohi jää niitä pitkäksi aikaa ihhailemmaan, eli hän soutas hiljaa, niin ei kyllä varmaan ota. Hän kun soutaa lujaa, niin lohi ottaa refleksillä, kun ne menee ohi. Ja tässä olikin paljon perää tässä sanonnassa. Petteri oli myös saamamiehiä.

Ahti Kursukangas, tätä miestä minä kunnioitin kovasti lohimiehenä ja muutenkin. Kävin kuuntelemassa monesti siinä hänen asuntovaunulla parhaat soututapahtumat. Ahti oli Isän kavereita, todellinen lohimies. Kun aloin tekemään vaappuja, näin että Ahdin kunnioitus minua kohtaan nousi muutaman asteen. Ja kun se hommasi niitä itselle, niin lohen niillä saatuaan ,nousi jo taas muutaman asteen. Muistan kun tuli hetki milloin Ahti alkoi kutsumaan minua oikein nimellä jolloin viitataan jo melkoiseen saamamieheen, minulla oli ollut oikea huippupäivä lohenpyynnissä, sitä ennen, ja olin kyllä siitä nimestä ylpeä.

Se Ahdin asuntovaunu oli siinä Joukon ykkösparkissa, tenon törmällä, yleensä vähintään kk ajan kesässä, jopa kaksi, silloin parhaina aikoina. Ahdin poika oli Heikki, joka majoittui siinä Maaritilla, ja oli kova lohimies. Ahdin yksi pojista oli Erkki, joka oli minun armeija kaveri Oulussa 84-85. Erkki oli kyllä mielestäni maaliman kovin jätkä, nukkumaan, jos kävi vaaterissa, niin oli jo varmassa unessa. Ihmettelin sitä taitoa kovasti intin aikoina.

Sombyn Klemma, Olihan hyvä verkontekijä, siis kulkutuksen. Me ei oltu koskaan saamamiehiä siinä kulkutuksessa, kunnes kerran isä sanoi Klemmalle että pitäskö hänen tilata muutama verkko sinulta, mitkä Klemma paulotti, niin sen jälkeen mekin saatiin lohia sillä kulkutuksella. Olihan tarkka hommaa sen verkon kanssa, ja Klemma tiesi miten se pitää paulottaa, eri vedelle.

Minä en ole ollut ikinä mikään verkkomies mutta kun pääsin eka kertaa heittämään tuota kulleverkkoa, ja olin sen päivän verkoissa, sanoin isälle, oltiin isän kanssa, että tämä on kyllä kuningas laji. Pääsin muutaman vuoden nauttimaan oikeuksista kulkuttaa jokea, eli sain siihen lisenssin. Siitä se äijä minua sitten aina muistutti miten olin sanonut. Siinä oli vauhtia, siinä oli viehätystä ,sinä oli vaaraa. Ja kun kala meni verkkoon se tuntui heti käsinarun kautta käteen, ja joskus, hienoimpia hetkiä oli, kun lohi nousi verkon kanssa ilmaan…

Se oli sitä perinnekalastusta, mitä pääsin kokemaan. JA kyllä, ei meidän verkkokalastus kyllä vaarantanut tenon lohikantaa, ei yhtään, sanon näin.

Kerran mentiin isän kanssa useemman kerran siitä vetsikkokosken tinttisaarien edestä kulleen kanssa. Siinä oli perhomies rannalta heittämässä. Siinä sen kaverin kohdalla otin aina verkkoa pois joesta. Kaveri tuumasi että onhan tuo teidän homma mahtavan näköistä hommaa, voi kun joskus pääsis kokemaan tuommoisen. Ajattelin että hän moralisoi meidät maanrakoon mutta mitä vielä…

Sombyn Jooseppi. Kerran tutustuttiin siinä kun hän oli käymässä isän luona kylässä, ja hällä oli kova kiinnostus minun lohivaappua kohtaan. Isä oli joskus antanut hänelle minun vaapun ja Jooseppi halusi ostaa nyt muutaman, ja minulla oli hänelle jo niitä tehty valmiiksi. Isä sitten kertoi jälestäpäin. Jooseppi oli sanonut että siinä oli Jo-Lu vaaput saaneet hänellä kunnolla kyytiä yks ilta.

Siihen hänen kuoppaan oli pysähtynyt valtava parvi isoja lohia. Hän oli ensin katkottanut, sitten oli karkuuttanut, ja vasta kolmannen oli saanut. Jooseppi kertoi, että hänen kaikki ne kalat oli ollut yli kaksikymmentäkiloisia. Niin ja kaikki hänen jo-lu vaaput piti olla vihreen sävysiä.

Tikkasen Jouko, Jööki. Jos jollain on värisilmää, värimaalimaa, niin se on Jööki. Kyllä muuten löytää värit. Silimä ja taivaanranta, parhaita, ellei paras, tässä hommassa. Oon nauttinut paljon meidän ystävyydestä, mutta ennenkaikkea myös siitä suorasta puheesta jota tulee, aiheesta kun aiheesta.

Oltiin molemmat myös myyntiedustajia, kilpapilkkijöitä jne… Niin, ja Jööki oli/on saamamiehiä, tenolla ja monessa muussakin paikassa…

Löyti lopussa paikkansa siitä Länsmanin Niilon kortteerista, mistä Oskarin kanssa lähtivät vuosia lohen perään ja annappa kun kerron, mieluimmin etupuolelle. Vaelteli sitä ennen pitkin tenoa.

Kerron pari tarinaa. Tultiin kerran sieltä Uulan suunnalta Holopaisen Jussin kanssa ja tarkoitus oli mennä jo aamun aikaisina tunteina nukkumaan. Katsottin kun tultiin lohisaaaren kohdalle että Tuutiosta ilmeisesti saadaan nyt hyvin kalaa, niin oli veneitä liikkeellä. No, ajettiin mekin vielä tuution lähtöpaikalle. Pyykkös Teemu oli kerennyt jo lähtee siitä soutamaan ja kysyin kun tulin kohdalle että täältä ilmeisesti tulee nyt hyvin kalaa ?Teemu kertoi, että tulee kyllä, mutta vaan yhteen veneeseen, Jöökin porukka saa, joka laskulla. Ja ilmeisesti Jöökin porukka oli tehnyt 7 laskua , huh hei.

Jööki sanoi mulle kerran , Vetsikon päällä kun täältä katsoo, on yöllä kuparin värinen taivas, niin sitten se Juuson tekemä perho, Jöökille, jonka Jööki risti ”Jolus Boys Speciaaliksi”, on hottia, ihan liekeissä. Mutta, se on teidän salaisuus, en kerro enempää… mutta Saamamiehiä!

Kerron vielä Jöökistä mikä intohimo kalastusta ja lohta kohtaan. Oli vuosi 1989. Oltiin pilkkikaverin kanssa tenolla, Halonen Pentti oli kaverina. Vekekin oli samalla kyydillä. Soudettin viikko ja kalojakin saatiin. Viimesenä yönä menimme kumminkin hiukan aikaisemmin nukkumaan kun oli se ajomatka vielä’ Kajjjaaniin. Oltiin silloin Vetsikossa Heikin autotallin päässä majoituksessa. Jöökikin oli siellä samaan aikaan, Vetsituvilla majoituksessa. Oltiin juuri nukahdettu,, Kuistilta kuuluu kolinaa, ovi lentää auki vauhdilla, mies seisoo oviaukossa silmät pyöreenä, Jööki, ja ensimmäiset sanat oli kun näki etteihän me nukuta,(herättiin oikeesti) NYT JOKA HALUAA LÄHTEE UULAAN ISON KALAN HAKKUUN NIIN NYT ON VEHKEET. Hävisi siinä ainakin unet joksikin aikaa. Jööki oli sieltä mieltä että nyt on perhot kohillaan ja tarttis Uulaan kaveria, varma nakki niin sanotusti. Siinä silmien palossa jos jossain oli oikeeta Intohimoa…

Pena näytti mulle sillä reissulla myös että kyllä joskus kannattaa kokeilla myös lippauistinta lohenpyynnissä. Olihan se kova. Kuparilippainen, punaisilla pisteillä, elokuu…

Karttunen Janne, mökkinaapuri

Onhan kovan luokan lohimies. Innokas viimesen päälle. Kova tiedonhalu lohesta, pyynnistä jne. Keksi käyttää jotain silloin kun muut ei sitä keksinyt käyttää, ja vuosi 2020, kun päästiin soutamaan tenoa viimeistä kesää, itsellä se oli tosi nihkeetä se koko homma, niin mitä teki mökkinaapuri? Joutui keskeyttämään oman lohenpyynnin sen takia, kun ei ollut enää mitään järkeä pyytää enempää, jo kalojen säilytyksen takia, ja lohta oli jokapaikka täynnä, lohia 9-12kg. On kova lohimies tuo Janne, ja osaa homman muillakin lohijoella. Näätämöllä, Torniolla jne…

Tämmösiä tässä nyt muistelin. Jos nimeäsi ei mainittu, elähän hättäile, se voidaan vielä joskus mainita näissä muisteloissa ja tarinoissa.

-jone